The white chocolate is not so white anymore. It's green. Not green like The Hulk or even fresh broccoli. It's the kind of green I'm used to see in different, more... not-so-pleasant contexts. Sorry, but I call it as I see it. But hey, the wrapper looks very good and fresh like a vegetable(t) should!
The chocolate has 14% deoiled almond flour, 10% dried broccoli powder and 10% (crushed) salted almonds. In advance this tells me that the chocolate will most likely not be smooth in texture. Which it isn't. The crushed almond feels like any other nut in chocolate. Can't really tell much about the smoothness or non-smoothness of the cocoa butter a.k.a. white chocolate, since there is also the almond flour in the mix.
Oh my... I can actually taste the broccoli. It tastes like... broccoli. I can also taste the salt in the salted almonds but not the almonds themselves. I would like to point out that broccoli is not the worst vegetable in the world (that would be Brussels sprouts or peas) but it's surely not my favorite. Not that I'd like to have carrot or cauliflower in ANY kind of chocolate in the future either. I'm going to rate the flavor of this chocolate based on the feeling I have about meeting this kind of chocolate again and not on the ingredients list or the cacao percentage.
The first time I really taste the almond is in the aftertaste. There is also some broccoli flavors left.
Well, this was a new experience. I'm not saying all vegetables should be banned from chocolates. No wait, yes I am! At least vegetable chocolates are not the kind of good chocolates I'm wanting. But if you're into odd and new combinations, this could be THE thing for you.
Ingredients: Cocoa butter, raw cane sugar, almond flour, dried broccoli powder, roasted almonds & sea salt
Tämä valkosuklaa ei enää ole kovin valkeaa. Se on vihreää. Se ei ole saman vihreää kuin Hulk tai edes tuore parsakaali. Olen tottunut näkemään tällaisen vihreän ihan muissa yhteyksissä... eikä suinkaan niin positiivisissa. Anteeksi vain, mutta siltä tämä näyttää. Mutta sentään kääre näyttää tuoreelta kuten vihanneksen kuuluukin!
Koskapa suklaassa ei ole kaakaomassaa (vain -voita), siinä ei myöskään ole mainittavaa tuoksua, varsinkaan tumman suklaan ystävän nenässä. Tuoksu muistuttaa lähinnä vaaleaa leipää ja siinäpä se. Tuoksu ei ole paha, se vaan ei ole suklaan tuoksu...
Suklaassa on 14% mantelijauhoa, 10% kuivattua parsakaalijauhetta ja 10% (murskattua) suolattua mantelia. Etukäteen näistä voi jo päätellä, että suklaan koostumus ei tule olemaan sileä. Eikä olekaan. Mantelirouhe tuntuu samalta kuin muissakin pähkinäsuklaissa. Itse valkosuklaan eli kaakaovoin sileydestä tai epäsileydestä en voi sanoa paljoakaan, koskapa seassa on sitä mantelijauhoa.
Voihan... Tässä todellakin maistuu parsakaali. Se maistuu... parsakaalelta. Maistan myös suolattujen manteleiden suolan, mutta en itse manteleita lainkaan. Haluaisin tässä tuoda esiin, että vaikka parsakaali ei olekaan ihan vihannesinhokkini (sieltä löytyisi ruusukaalet ja herneet), se ei kuitenkaan ole myöskään suosikkini. Ei sillä että haluaisin tulevaisuudessa maistaa porkkanaa tai kukkakaaltakaan MISSÄÄN suklaassa. Arvioin tämän suklaan maun asteikolla, joka kuvastaa tunnettani siihen, kuinka kovasti haluan toistamiseen kohdata tällaisen suklaan. En siis anna ainesosaluettelon tai kaakaomassan määrän vaikuttaa arvosanaan.
Mantelin maku pääsee esiin vasta jälkimaussa. Jälkimausta löytyy edelleen myös parsakaalta.
No joo, olihan uusi kokemus. Enhän minä sitä sano, etteikö vihanneksia enää saisi sekoittaa suklaaseen. Eikun, sanonpas! Ainakaan vihannessuklaat eivät ole etsimäni kaltaisia suklaita (kts. blogin nimi), mutta jos pidät oudoista ja uusista makuyhdistelmistä tämä saattaa hyvinkin olla SINUN juttusi.
Ainesosat: Kaakaovoi, raakaruokosokeri, mantelijauho, kuivattu parsakaalijauhe, paahdettu manteli & merisuola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti